Huolisyöppö

Joulun aikana olen kunnostautunut ompelun saralla lähinnä kankaita shoppailemalla. Pitäisi vaan opetella hankkimaan kerralla kaikki yhden työn tarvikkeet, ettei hommat sitten seiso kun mulla ei olekaan oikean väristä resoria, nappia tai kuminauhaa... Kahdet leggingsit sain ihan loppuun asti valmiiksi, muut ideat vielä pursuilevat päässä odottaen tarviketilausta.

Eilen mulle kuitenkin iski tarve päästä toteuttamaan. Yhdellä ystävällä on tällä hetkellä paljon mielen päällä ja tuntui, että haluan jollakin tavalla olla avuksi. Lamppu syttyi ja muistin joskus nähneeni idean huolensyöjästä, pehmoisesta kaverista, jonka kitaan voi lapulle kirjoitetut tai piirretyt huolet ja murheet hukuttaa. Hetken suunnittelin ja piirtelin ja pengoin kankaita. Tällainen siitä sitten tuli:

Vartalon raitatrikoo on EK:n palalaarista, muut kankaat kierrätetty vanhoista topeista ja T-paidoista. Laatikosta löytynyt vetoketju määritti olennon koon, sisuksen se sai tyynyn täytteestä, jota löytyi vaatehuoneesta pussillinen. Silmät olisin halunnut kirjoa, mutta sopivan langan puttuessa tyydyin piirtämään ne kangastussilla.

Toivottavasti tämä osaa lohduttaa silloin, kun itseltäni ei löydy sanoja. Saatan tällaisen tekaista myös itselleni työvälineeksi, kunhan saan prokrastinoinniltani valmistuttua! Syöppö voisi olla oiva apuri lasten murheiden käsittelyssä.