keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Lista lyhenee

Siis mitä tää on!? Aiemmasta keskeneräisten listasta on ensimmäinen jämälangoista neulottu sukkapari valmis! Ja olin eilen luennolla. Minäkin voin siis saada jotain aikaan!
Perussukat, malli ulkomuistista
Lanka 7 veljestä

Aijettä kun fiilis onkin nyt hyvä! Ja mä niin tykkään näistä väreistä. Onneksi otin uudet kerät matkaan, vaikka se tarkoittaakin joustamista aiemmasta lupauksesta olla aloittamatta uusia töitä... Voin kuitenkin perustella tämän hyvin, joten voinen saada anteeksi.

Olen nyt pari viikkoa vanhempieni luona Helsingissä edistämässä opintoja ja reissaamisesta ei tule mitään, jos mulla ei ole käsityötä mukana. Ajattelin sitten, että mun on helpompi ottaa pari kerää lankaa uutta sukkaparia varten, kuin erinäinen läjä keskeneräisiä tekeleitä, vaikka tänä aikana todennäköisesti valmiiksi tulisivatkin. Ja mulla on akuutti villasukkapula, vaikka ei ehkä uskoisi. Edelliset neulotut sukat ovan varmaan viiden vuoden takaa jos ei kauempaakin, yksi pari alkaa olla kulunut puhki ja yhdeltä sukalta on pari hukassa. Lisäksi meidän asunnossa on melko kylmät lattiat, joten villasukat tulevat olemaan talven hittiasuste.


Kuten aiemmin mainitsin, lankana näissä on korin pohjalta löytyneitä keriä seiskaveikkaa. Puikkoina mun uudet parhaat ystävät, sukkapuikot kokoa 3,75! Nämä ovat täydellinen välimalli nelosen ja kolme puolen keskellä. Neulejäljestä tulee juuri passelia, ei liian kireää eikä turhan löysää. Harmi kun tänään ei sada, niin ei voi laittaa uusia sukkia kumisaappaiden sisään. Mutta nyt pikasuihkuun, että ehtii luennolle!



sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Junasukka


Välillä jotain valmistakin! Ystäville syntyi loppukesästä ihana pieni poika ja pidin jo odotusaikana huolen, että pikkumiehellä ei pääse varpaat palelemaan. Nyt se ryökäle vaan on mennyt kasvamaan "Anna-tädin" rakkaudella neulomista sukista ulos! Törkeä tenava. Eihän tässä sitten ollut muuta vaihtoehtoa kuin tarttua puikkoihin.

Aiemmat varpaiden lämmikkeet olen tehnyt Marttojen vauvasukan ohjeen mukaan. Malli on yksinkertainen ja raidoilla helppo piristää. Nyt halusin kuitenkin jotain muuta, joten päätin kokeilla miten junasukka taipuu omile puikoille. Olen niitä silloin tällöin nähnyt neulottuna, ja ovat mielestäni kovin veikeitä.

Neulekäsialani on melkoisen kireää, joten tein sukat puikoilla 2,5. Langaksi valikoi ihana helmenharmaa Novita Ipana. Lanka on todella pehmeä ja varmasti lapsen mukava käyttää. Neulottavuudeltaan se ei vaan mielestäni vedä vertoja esimerkiksi Woolille, jolla olen aiemmat sukat toteuttanut. Löyhäkierteisyyden vuoksi sai olla tarkkana, että tulee koukattua puikko koko lankalenkin läpi. Ipanan värikartta ei myöskään miellytä omaa silmää. Vaikka vauvat ja pastellisävyt kuuluvat yhteen, käytän mieluummin kirkkaita värejä.

Sovittaessa sukka oli vielä hieman iso, mutta äkkiähän muksut kasvaa. Näitä pitää ehdottomasti testata myös raidallisina, onneksi on käyttäjä olemassa niin ei tarvitse "pöytälaatikkoon" neuloa. :)

torstai 17. lokakuuta 2013

Keskeneräiset: osa 1

Kuten aiemmin uhkasin, käytin eilisillan inventoimalla lankakoria. Melko läjähän sieltä ja vaatehuoneen uumenista löytyi. Tilanne ei kuitenkaan ole niin epätoivinen, kuin etukäteen pelkäsin! Seuraavanlainen seurakunta siellä on mua ollut odottelemassa:
Tämä ei ole edes paha, kaksi peruslapasta seiskaveikasta vailla peukaloa. Saa nähdä saanko toteutettua alkuperäisen visioni ja kirjoa lapasten selkämykseen jonkin kuvion.
Sukkapari jämälangoista. Ensimmäisen langanpäät pitäisi päätellä. Toinen on onneksi jo aloitettu, pari iltaa tv:n edessä niin tämäkin homma on paketissa. Lankana myös näissä 7 veljestä.
Tämä on jo vähän turhan nolo... kaksi paria säärystimiä lähemmäs kymmenen vuoden takaa, päättely vain on tekemättä. Ruskeasävuisissä lankana Isoveli, ohje on jostain vanhasta käsityölehdestä. Säärystimet piti saada tehtyä, koska malleina niitä esittelemässä olivat Tik Takin tytöt. Samoista langoista tein myös samanhenkisen pipon, mutta se on harmi kyllä vuosien saatossa kadonnut jonnekin. Raidalliset on seiskaveikan raitaa, pääsevät kyllä heti käyttöön. Tänään satoi tänne nimittäin ensilumi. <3


Nää on yhdet omat suosikit, Taimitarhan ohjeella tehdyt Maatuskalapaset. Vihreä on paria vailla, innostus lopahti kun peukalosta tuli turhan nafti. Eihän se olis iso homma purkaa ja tehdä uusiksi, ei vaan oo tullut tartuttua toimeen. Petroli on ensimmäinen laatuaan. Minkähän väriset sitä sitten tekisi, kun nämä on paritettu?



Näistä mytyistä vasemmanpuoleinen on Sagittaria-huivi, joka on seissyt varmaan keväästä asti koskemattomana, odottamassa sitä maagista hetkeä, kun keksin mikä mulla on siinä pielessä... Jäljellä ei olisi enää montaa mallikertaa, mutta ihan sama mitä teen, joka kerta on joku silmukka joka ei löydä paikkaansa. Annan sen siis vielä hautua. Malli itsessään on kuitenkin mukava neuloa ja Wool lankana ihana, en tiedä vaikka odotellessa tekisin toisen. Jos vaikka siitä sitten oppisi, mitä en tässä nyt hahmota. Oikeanpuoleinen on lovikka-lapasen alku, joka ei ole päässyt tuota pidemmälle kun avulias koira äkkäsi neulomuksen ja päätti maistella puikkoja. Ostoslistalla on siis edelleen tarpeeksi paksut bambupuikot että nämä sais vaikka tämän talven pakkasille valmiiksi.

 Tämän lapasen tarina menee myös nolojen käsitöiden top 5 -listalle. Taisin olla vielä lukiossa, kun aloin tekemään tällaista paria äidilleni joululahjaksi. Nolouden määrää lisää se, että annoin kuitenkin tämän valmiin lapasen, mukanaan lupaus toisesta. Jospa sitä täksi jouluksi yllättäisin äidin. Saattaa vaan mennä tämäkin lapanen uusiksi, sen verran käsiala vuosien saatossa kehittynyt. Ohje on jostain muinaisesta käsityölehdestä, lankana Nalle.

Tämä päätön reppana on Barbara Gregoryn Horatio & Oren -mallin mukaan tehty lapanen. Tein näitä yhden ruskea-valkoisen parin vuosi sitten joululahjaksi. Lankana tässä on Wool, mieli halajaa kokeilla ohjetta myös seiskaveikalle tai Nallelle, josko siitä tulisi vähän napakampaa jälkeä.



Näistä Nalleista on tulossa Novitan syksy 2010 -lehdessä ollut setti vauvalle. Alunperin ostin oranssinkirjavaa lankaa oikealla kuvassa näkyviä säärystimiä ja mahdollista huivia varten. Näistä piti tulla mun uuden takin kaveriksi ihania syksyasusteita. Särystin vaan tökkäsi siihen, kun en osannutkaan päätellä joustinneuletta joustavasti, mutta samalla siististi. Taidan antaa säärystimen odottaa ja katsoa, riittääkö lanka setin huppariin, vai pitääkö säärystimestä purkaa täydennystä. Vihreästä tulee housujen lisäksi huppariin tampit nappeja varten. Malli on kiva, mutta värit sen verran syksyiset, etten ole vielä päättänyt jätänkö setin odottamaan omaa mahdollista jälkikasvua, vai pistänkö eteenpäin muita vauvoja ilahduttamaan. Sitä ei onneksi tarvitse vielä murehtia, ennen kuin tämä ehtii valmiiksi.
Petroli näyttää olleen viime talven väri. Tässä on ihan alkutekijöissään ystävien koiralle komea palmikkopaita Novitan talvi 2011 -lehdestä. Tuossa on vaan liian pienet puikot, niin jälki ei ole tarpeeksi ilmavaa, että olisi kivan näköistä ja miellyttävä neuloa. Hankintaan siis kokoa tai puolikasta suuremmat puikot, ja uuteen yritykseen.















Tämä ihana polvimittainen palmikkosukka syntyi prototyypiksi. Lupasin ystävälle sukat itse värjäämistämme langoista, mutta halusin tutustua ohjeeseen ennen kuin lähdin sitä ystävän kinttuun sopivaksi muokkaamaan. Mies mokoma vaan ehti heittää pois lehden missä tämä ohje oli, ennen kuin pääsin toista neulomaan.
Vasemman kuvan tilkkuja aloin innoissani virkkaamaan kesällä, kun vähän ennen muuttoa sain vision harmaan-vihreästä sisustuksesta olohuoneeseen. Onneksi en ehtinyt saada niistä suunnitteilla ollutta peittoa valmiiksi, sillä nyt täällä on ruskeaa, punaista ja vaaleansinistä... Ei noitakaan silti passaa pois heittää, kuka tietää vaikka ne tulisi yhdistettyä johonkin toiseen väriin ja toiseen tarkoitukseen. Afrikkalaiset kukat ovat vuoden takaa kesältä, kun kokeilin pitkästä aikaa miten virkkaus minulta sujuu. Valkoiset pitsipalat eivät ole omaa käsialaa, mutta odottavat tarpeeksi sopivia seuralaisia joko kirpputorilta tai sitten itse virkattuna, että pääsen toteuttamaan makuuhuoneeseemme herkän lampun

Tässähän menee talvi mukavasti puuhaillessa. Oman postauksensa ansaitsevat vielä suunnitteilla olevat ompelutyöt, sekä muut mielessä olevat askartelut. Niin, ja pitäisi pariin tenttiinkin malttaa lukea. Toivottavasti näiden julki tuominen auttaa tavoiteessa pysymistä, eli näiden valmiiksi saamista ja uusien töiden välttämistä. Nyt voisi kuitenkin vaihtaa hetkeksi neulepuikot käteen, ennen kuin ruuanlaitto kutsuu.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Krooninen valmiiksi saamisen pelko

Viimeaikaisen itsetutkiskelun tuloksena olen päätynyt siihen, että mun ongelma ei ole niinkään toimeen tarttuminen, vaan asioiden loppuun saattaminen. Aion nyt tarttua tähän ja haastaa itseni olemaan aloittamatta uutta käsityöprojektia, ennen kuin mun ympäri kämppää keskeneräisenä roikkuvat projektit ovat valmiita! Aion siis sukeltaa kaappien syövereihin, kaivaa sieltä niin kaikki parittomat sukkaraasut kuin lyhyen saumanpätkän korjaamista odottavat käyttövaatteet. Kauhulla odotan, miten pitkäksi lista kasvaa...

perjantai 4. lokakuuta 2013

Kun ne muut niin kyllähän minäkin

Olen jo useamman vuoden kateellisena ihaillut lahjakkaiden ihmisten inspiroivia käsityblogeja. Haaveissa on ollut oma, muttakun, noh... mulla on huono tapa olla saamatta asioita aikaiseksi! Ajattelin, että nyt kun yritän saada opinnot mahdollisimman valmiiksi kuluvan lukuvuoden aikana, voisi tästä tullakin jotain. Käsi ylös, kuinka moni on tärkeän työn deadlinen lähestyessä huomannut jopa ikävien kotitöiden tuntuvan kutsuvilta? Uskoisin siis tämän vuoden olevan tuottoisa käsityörintamalla ja kun on valmiita töitä, on myös jotain mistä blogata!

Omien askarrusten dokumentointi houkuttaa siitäkin syystä, että reilun kymmenen vuoden mittaisella näpertelyuralla on tullut tehtyä monta työtä, joita ei enää edes itse muista. Olen myös turkasen huono tekemään muistiinpanoja, jos ohjetta jollakin tavalla muokkaan. Tai edes kirjoittamaan ylös, minkä ohjeen mukaan työ on tehty. Jospa tämä bloggaaminen mua tsemppaisi siihenkin. Olisi yhdessä paikassa kirjattuna onnistumiset ja stiplut, joista vois vaikka ottaa sitten seuraavalla kerralla opiksi. Jos muistaa.

Tekniikoista lähinnä sydäntä ja sormenpäitä on neulonta, mutta usean vuoden jälkeen olen keräämässä rohkeutta taas ompelemisen aloittamiseen. Lähikuukaudet tulevat varmasti täyttymään siinä vastaan tulevista haasteista. Saattaa joukkoon eksyä myös tuskailua kandin teosta. Kädessä pysyy myös virkkuukoukku ja huovutusneula, ja yritän sillointällöin perehtyä johonkin uuteen tekniikkaan. Jos aika riittää. Mun käsityöt valmistuu silloin kun siltä tuntuu. Vaiheessa on jatkuvasti useampi työ kerrallaan, että voi aina fiiliksen mukaan käydä kiinni siihen, mikä milloinkin innostaa. Nyt voisi saada jotain valmiiksikin, niin pääsisi siitä täällä hehkuttamaan!